Terska ja heipä hei kaikki meijän lukijat!
Nyt sitten loppu lätinä ja tulee todellinen postaus! Ja ehkä myös kevyt kuvaoksennus. Lol. Voi Henna lopettaa sitten kitinän niin.
Lauantaina repästiin ja lähdettiin heti aamusta Bratislavaan, Slovakiaan. Lippujen osto oli yhtä helppoo ja nopeeta kuin netin saaminen, mutta ehdittiin enivei junaan. Junamatka kesti tasan 2h 41min.
Päästyämme perille, päätetiin mennä aamiaiselle juna-aseman vieressä olevaan ravintolaan. Tilattiin pannarii, mutta sitä ei ollut. Vittu. Otettiin sitten vaan kahvit ja kaakaot. Laskun tullessa koitettiin hirveesti maksaa kortilla, mutta only cash. Siinä sitten kyseltiin tarjoilijalta, että mistä helvetistä voidaan nostaa sitä cashiä. Ei ymmärtäny. Onneks E fiksuna hoksas, että hei, oiskohan tossa juna-asemalla automaatti. Ja olihan siellä. Kivasti haettiin sieltä sitten euroja ja oli meinaan hieno fiilis. Siitä sitten lähdettiin katteleen kaupunkia ja käytiin ihan tsekkaan myös Brati ja slavan linna, ja jotain muitakin paikkoja.
Bratislavasta tuli lähinnä mieleen Budapestin kopio, sama homma että joku joki halkasee kaupungin ja toisella puolella on linna ja toisella puolella kaikkee muuta.
Siinä se päivä sitten meni kivasti. Ennen lähtöä takaisin, mentiin poikkeen vielä paikallisessa ruokakaupassa. Ja chaijaijai kun oli hienoa. Löydettiin mm. Pandan Pepe-lakuja. Kelatkaapa sitä. Mutta Bratislava oli siis oikein nasta mesta, vois ihan vaikka mennä uudestaankin.
Sunnuntaina olikin sitten viikon kohokohta ja kauan odotettu Suomi-Unkari Seuran Haukiputaan osaston kekkerit, jossa oltiin tavallaan kuokkimassa mutta kuiteski samalla vippejä. Meillä oli siis niin mukavata. Saatiin uusia ystäviä Haukiputtaalta, mm. Sirkka ja Juha <3 lol. Saatiin myös kertoa n. kolme kertaa miksi ollaan Unkarissa, mistä ollaan kotoisin, mitä tykätään Unkarista etceteraetceteraetcetera.
Päivän kruunasi suomalainen ruoka. Oli karjalanpiirakoita, lohijuttuja, poroasioita, suklaata ja sen semmoista. Jälkkareistä ei ehditty ottaa kuvaa kun oli niin kiire syödä. Sori. Ollaan nyt entistä lihavampia, suorastaan läskejä. Varsinkin I. YÖK. Siksi mennäänkin tänään tai ehkä vasta huomenna lenkille tohon lähi-Lidlille ja I haluaa myös mennä tsekkaan läheisen leikkipuiston.
Ja loppukevennykseksi tää, meijän läpät on jatkossa vaan täältä. Ja joo, vanha, mut vitun hauska!
OKKE MO!
Nyt sitten loppu lätinä ja tulee todellinen postaus! Ja ehkä myös kevyt kuvaoksennus. Lol. Voi Henna lopettaa sitten kitinän niin.
Lauantaina repästiin ja lähdettiin heti aamusta Bratislavaan, Slovakiaan. Lippujen osto oli yhtä helppoo ja nopeeta kuin netin saaminen, mutta ehdittiin enivei junaan. Junamatka kesti tasan 2h 41min.Päästyämme perille, päätetiin mennä aamiaiselle juna-aseman vieressä olevaan ravintolaan. Tilattiin pannarii, mutta sitä ei ollut. Vittu. Otettiin sitten vaan kahvit ja kaakaot. Laskun tullessa koitettiin hirveesti maksaa kortilla, mutta only cash. Siinä sitten kyseltiin tarjoilijalta, että mistä helvetistä voidaan nostaa sitä cashiä. Ei ymmärtäny. Onneks E fiksuna hoksas, että hei, oiskohan tossa juna-asemalla automaatti. Ja olihan siellä. Kivasti haettiin sieltä sitten euroja ja oli meinaan hieno fiilis. Siitä sitten lähdettiin katteleen kaupunkia ja käytiin ihan tsekkaan myös Brati ja slavan linna, ja jotain muitakin paikkoja.
Bratislavasta tuli lähinnä mieleen Budapestin kopio, sama homma että joku joki halkasee kaupungin ja toisella puolella on linna ja toisella puolella kaikkee muuta.
Siinä se päivä sitten meni kivasti. Ennen lähtöä takaisin, mentiin poikkeen vielä paikallisessa ruokakaupassa. Ja chaijaijai kun oli hienoa. Löydettiin mm. Pandan Pepe-lakuja. Kelatkaapa sitä. Mutta Bratislava oli siis oikein nasta mesta, vois ihan vaikka mennä uudestaankin.
Sunnuntaina olikin sitten viikon kohokohta ja kauan odotettu Suomi-Unkari Seuran Haukiputaan osaston kekkerit, jossa oltiin tavallaan kuokkimassa mutta kuiteski samalla vippejä. Meillä oli siis niin mukavata. Saatiin uusia ystäviä Haukiputtaalta, mm. Sirkka ja Juha <3 lol. Saatiin myös kertoa n. kolme kertaa miksi ollaan Unkarissa, mistä ollaan kotoisin, mitä tykätään Unkarista etceteraetceteraetcetera.
Päivän kruunasi suomalainen ruoka. Oli karjalanpiirakoita, lohijuttuja, poroasioita, suklaata ja sen semmoista. Jälkkareistä ei ehditty ottaa kuvaa kun oli niin kiire syödä. Sori. Ollaan nyt entistä lihavampia, suorastaan läskejä. Varsinkin I. YÖK. Siksi mennäänkin tänään tai ehkä vasta huomenna lenkille tohon lähi-Lidlille ja I haluaa myös mennä tsekkaan läheisen leikkipuiston.
Ja loppukevennykseksi tää, meijän läpät on jatkossa vaan täältä. Ja joo, vanha, mut vitun hauska!
OKKE MO!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti