Koska kaikki uskottavat bloggaajat sanoo näin, niin mekin
sit: Sorit tästä pienimuotoisesta hiljaiselosta blogin puolella, mut meijän
henkilökohtasessa elämässä on tapahtunu niin paljon kaikkee, että ei oo ollu
aikaa päivittää. Ei aiota tätä nyt sen enempää selitellä, mutta te kaikki kaks
lukijaa ymmärrätte varmasti.
Kipastiin tossa lokakuun alkupuolella (6.-10.) vallottaa Serbian pääkaupunki Belgrad. Nyt heitetään koko reissun parhaat palat kehiin kerralla, joten tästä on tulossa kilometripostaus. Ehkä myös snadi
kuvaoksennus.
Koko idea lähti siitä, kun suomalainen vaihtarikaverimme M (klik) pyysi meitä mukaan Erasmus-tyypeistä koostuvan jengin kanssa Serbiaan. No mikäpä ettei!
Reissu alkoi torstaina (2011.10.6.)
kun me kaikki 12+2 survouduimme yöksi junaan. Fiilis makuuvaunuissa oli tiivis,
mutta hyvin unetti. Perjantaiaamuna aivan liian aikaisin olimmekin jo Serbian
rajojen sisäpuolella.
Eipä siinä sitten muuta, kuin hetki ja toinen
ongelmointia ja pähkäilyä, että missä se hostelli on ja miten sinne pääsee
järkevimmin ja kuka sitä karttaa osaa lukea oikein päin? Tässä vaiheessa oltiin
revitty hermot jo useampaan kertaan, eikä pommitetut talotkaan naurattaneet. Löydettiin kuitenki suht iisisti hostellillemme, Chilltoniin. Hmm, ihan söpöhän se oli.
Kun oltiin viimein päästy majoittumaan (mikä
ei sekään ollut ihan hetkessä taputeltu homma), päätettiin lähteä etsimään
aamupalaa ja tutustumaan Belgradiin. Jostain syystä irrottauduttiin muusta
porukasta ja otettiin kaupunki haltuun ihan kaksistaan.
Perjantai oli ihan kesäinen päivä ja nautiskeltiinkin
auringosta ja aamupalasta puistossa. Sen jälkeen lähdettiin tutkimaan Belgradia
ja päädyttiin kiipeämään ylös linnoitukselle. Lämpöasteita oli kevyet
kolmisenkymmentä, joten iiihan jees keli eikä näkymissäkään ollu valittamista.
Mut tässä nyt muutama kuva Belgradista.
Sitten suunnattiinkin linnoitukselle ja räpsittiin tämmösiä.
Linnoituksella oli japanilaisille omistettu suihkulähde...
... jota koirakaverimme Leon arvosti tän verran.
Fasismin vastainen muistomerkki ja mies vihreissä consseissa.
Ja me tietysti heti perässä.
Ei jaksettu käppäillä katsomaan ihan kaikkia Belgradin nähtävyyksiä, joten tsekattiin vaan tällänen pieni kooste.
Linnoituksen puistossa oli astetta kivampi pulujen juoma-allas.
Tää oli just se puisto, johon eräätkin toimintarajoitteiset (koska olemme poliittisesti korrekteja) oli lähteny treffeille.
Ostettiin muutamat turistipostikortit ja coolit jätskit, joista oli enää jämät jäljellä ennen kuin muistettiin edes ajatella niiden ikuistamista. E lipoi vesimelonin näköisen ja I popsi Hello Kittyn pään. LOL.
Myöhemmin iltapäivällä lähdettiin seikkailemaan kohti Ada Ciganlijaa, joka on saari tai joku niemimaamötti Sava-joessa, Belgradin huudeilla.
Saarella törmättiin muutamaan tuttuun ja lähdettiin yhessä syömään. Ja voi että kun meillä oli mukavaa!
(kuva lainattiin Facebookista)
Perjantai olikin sitten vuoden viimeinen kesäpäivä. Lokakuussa. Ihan okei. Illalla keli yhtäkkiä muuttui tosi koleaksi ja syysmyrsky alkoi. Ilta kului kivasti hostellilla, kun pelattiin juomapeli jos toinenkin. LOL.
Oltiin pakattu erittäin kevyesti ja uskottiin kunnon optimistien tapaan, että eihän me nyt mitään takkeja tarvita. Ollaanhan me kuitenkin Suomesta.
NO HUPS.
Lauantaina paettiin inhottavaa keliä ostoskeskukseen. Yritettiin löytää ravintolaa ja päädyttiin mäkkiin. Lauantai-ilta sujuikin tuttuun tapaan juomapelien merkeissä.
Sunnuntaina sama setti, mut eri ostari. Oli tosi leimi paikka ja sit ku tehtiin vielä ratkaiseva virhe (koodinimi: Costa Coffee) niin mitäpä siinä enää oli tehtävissä. Illalla sitten sullouduttiin jälleen yöksi makuuvaunujen hyllyille ja junailtiin takaisin Budapestiin.
Kaikista pikku vastoinkäymisistä ja päiden räjähtelyistä huolimatta oli ihan tosi jees reissu!
Lopuks vielä Belgradin parhaimmistoa:
partybussi
lähiö
IKEA
"SUOMI" !
Reissun lisäks meille on täs kolmen viikon aikana kertyny kaikenlaista muuta materiaalia.
Katellaan niitä sit myöhemmin.
OGEMO
